MENU

• 25.10.2011 • Blogi, Yle blogit ja kolumnit 2007-2014Kommentoi1009

Kolmas nainen: Hyvää, kaunista ja viisasta

Yle Teeman “Näin se tehtiin” -sarjassa oli maanantaina klassikkolevynä Kolmannen naisen ’Hyvää ja kaunista’-albumi.

Pelkästään Pauli Hanhiniemen, Sakari Pesolan ja Timo Kivikankaan puheet yhdessä soittamisesta olivat yhden ohjelman arvoisia.

“Sakari ja Timo ruokkivat toinen toisiaan. He rakastuivat toinen toisiinsa. Heillä oli keskenään musiikillinen romanssi”, totesi Pauli Hanhiniemi. “Eihän hyvä soittaminen ole sitä, että soittaa vaan itse hyvin, vaan se että sen lisäksi tekee maaston sellaiseksi, että muut soittaa hyvin”, totesi Sakari Pesola.

Nuo tiivistykset sopinevat minkä tahansa luovan tiimin ohjenuoraksi.

Kolmas nainen oli kaveribändi, jolle yhdessä soittaminen oli kaikki kaikessa. Siksi yhtye myös hajosi, vaikka osa olisi ilmeisesti halunnut jatkaa. Mutta koska kokonaisuus ratkaisi, yhtyeen ketään jäsentä ei voitu korvata.

Muistan sen syvän pettymyksen kuullessani yhtyeen hajonneen yli kymmenen vuotta sitten. Ura tuntui jäävän kesken. Nyt yhtyeen jäsenten puhuessa musiikistaan tunne on edelleen sama. Rokkibändinä aloittaneen yhtyeen musiikki oli toki vuosien varrella monimuotoistunut, mutta siitä huolimatta musiikillisesti jotain suurta jäi tekemättä. Ajatellaan vaikka ’Tango taisteluni’ -kappaletta. Kuinka kiehtovalta tuolla tiellä jatkaminen olisi voinut kuulostaa.
 Mutta niin kuin Pauli Hanhiniemi ohjelmaa seuranneessa keikka-osuudessa totesi, yhtyeen on 12 vuotta hajoamisen jälkeen keikkaillut silloin tällöin, silloin kun on siltä tuntunut ja aikoo jatkaa samalla tavalla seuraavat 12 vuotta.

Kolmas nainen oli poikkeuksellinen yhtye, minulle läheisin kaikista Suomirock-yhtyeistä. Varsinkin täällä päin Suomea (en ole koskaan asunut yli kahdeksaa kilometriä kauempana Helsingin rautatieasemalta) jotkut kuvittelevat, että Suomirock on jotakin vähemmän kuin “kunnianhimoisempi” rock. Se on jotakin, josta “se jengi siellä jossain landella diggaa ja laulaa festarikunnossa”. Kolmannen naisen kohdalla voi kai sanoa itsestäänselvyytenä, että heidän tapansa lähestyä lauluja ei olisi voinut syntyä ja kehittyä synnyinkaupungissani.

Hölmöjä tai älykkäitä rockbändejä riittää. Kolmannesta naisesta hehkui parhaimmillaan jotain harvinaisempaa, viisautta. Yhtyeen soitto, laulut, tarinat ja kaveruus kertovat viisaudesta, elämän viisaudesta.

Ei ihme, että ihmiset laulavat edelleen heidän laulujaan.

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *