Samuli Putro: Älkää unohtako toisianne

”Älkää unohtako toisianne” on Samuli Putron uuden albumin ”Taitekohdassa” viimeinen, kymmenes kappale. Se ei ole käsky, vaan kehotus.  Ison tekstin intiimi tulkinta. Ei ihme, että se on sijoitettu albumin viimeiseksi lauluksi. Ei lopetukseksi, vaan jonkun uuden ja paremman aluksi.

Jokainen, ainakin jokainen rockartisti, joka luo laulettavaksi kappaleen nimeltä ”Älkää unohtako toisianne”, liikkuu riskialueella. Meillä on perusteltujakin syitä epäillä lauluja, jotka kuulostavat keskellä arkea liian julistavilta tai ohjelmallisilta. Jotkut muistavat Pave Maijasen ”Pidä huolta” –kappaleen, jossa kaunis ajatus lähimmäisenrakkaudesta kääntyi kovinkin yksitotiseksi päiväkäskyksi muuttua paremmaksi ihmiseksi. Siitähän tässä Putronkin laulussa on perimmältään kyse, lähimmäisenrakkaudesta, mutta siinä ne yhtymäkohdat levyjen välillä taitavat olla. Putron teksti ja tulkinta antavat kuulijalle oman tilansa. Kun Maijanen lauloi ”Muista, vanhukset ei kuulu vainhainkotiin”, niin Putro laulaa ”Kaupunki on vaarin uni, tervehtikää ryhti sen”. Paremminkin  ”Älkää unohtako toisianne tuo mieleen Veikko Lavin kuuluisan laulun säkeet ”Lämmitä siis kalleintasi, ystävää / kun suuri aarre sulle suotu on /…/ jokainen ihminen on laulun arvoinen / jokainen elämä on tärkeä”.

Putron laululyriikkaa ei ole painettu levyn kansiin. Hyvä niin. Ne tulevat levyltä yllättävinä, kauniina, painavina, sisäistettyinä. Kuitenkin, tässä pari sitaattia:

”Hullaantukaa kauneudesta, olkaa vaiti yhtäkkiä / sisämaasta rannikolle, kosketus on puhetta /…/ Jos aamua seuraava hetki on ilta niin tuhlaatte vuosia / oppikaa toisenne valoisaan aikaan ja  oppikaa pimeys myös /…/ yhdessä hetkessä lausuttu kiitos voi kaikua kuukausia / kun olette hauraita olette vahvoja, kallion kaltaisia.”

Tuossa laulussa on neljään minuuttiin kiteytetty aika monta elämänopaskirjaa.

Musiikin ja laulun voima näyttäytyy, silloin kun se on taidolla tehty, tällaisissa hetken tiivistyksissä, yksityisen ja yhteisen kohtaamisissa. Ehkä juuri populaarimusiikki on kaikkein otollisin maaperä tällaisen tekstin jakamiseksi.

Sen julkituonti vaatii vain sellaista rohkeutta ja taitoa, jota harvalla on.

Putro tietää, että isot sanat vaativat hienovaraisen tulkinnan. Niiden ymmärrys syntyy hiljaisuudesta, odotuksesta, oivalluksesta, tauosta. Ei näin isojen asioiden kanssa kannata hötkyillä.

Musiikki on aina viime kädessä sosiaalisen kommunikaation muoto. ”Älkää unohtako toisianne” on tuon ajatuksen kauneimpia toteutuksia tässä maassa. Tässä meille yhteislaulu laulettavaksi, hiljaisuudessa.

Levyversiota pelkistetympi videoversio on minusta vielä pysäyttävämpi tulkinta samasta kappaleesta.  Toki levyversio on varmaankin monikäyttöisempi ja ”radioystävällisempi”.

Josta tulikin mieleen, että jos ja kun ”Älkää unohtako toisianne” julkaistaan singlenä, niin soiko se radiossa ja kuinka paljon? Soiko se kaikkialla, kaikille yleisöille? Vai onko se mahdollisesti liian hidas tai pysäyttävä radion kuuluisaan ohjelmavirtaan? Vai jääkö se rannalle, koska se ei saakaan riittävää hyväksyntää kaupallisten radioiden kohderyhmätesteissä?

Jotenkin en osaisi arvioida tämän kappaleen soittokelpoisuutta numeroiden ja prosenttien valossa. Tai radion flow’n kannalta. Mitä jos sen soittaminen olisikin suora ja puhdas ääni musiikin ja ihmisyyden puolesta?

Related Posts