Beck: Dreams (julkaistu 15.6.)
7
Jos indie on/oli tämän vuosituhannen uusi keskitie, niin Beck on suoraan sen keskiössä. Riittävän omaperäinen, kekseliäs ja arvaamaton ja riittävän post-kaikkea oleva artisti, joka tekee sekä ”helppoja” että ”vaikeita” levyjä, sekä hittejä että vaihtoehtohittejä. Indie ja keskitie ovat hänen kohdallaan kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva (eikä siten ole mitenkään ihme, että tämä single löytyy uuden Apple Musicin sekä yleis-A- että alternative suosituslistoilta).
”Oikealle” indie-artistille kesäbiisin tekeminen ei tietystikään ole tarkoitushakuista, mutta perinteiseltä kesäbiisiltä tämä kovasti kuulostaa. Rullaava, rento, lähinnä vanhoja diskon, funkin, Chic-yhtyeen ja nykyisen EDM:n aineksia sujuvasti hyväksikäyttävä nasta positiivinen kesäbiisi. Sanoituskin on, sanoisinko, tarkoitukseen sopiva. ”Time is here, don’t go to sleep / Streets are running on the brink …/She’s making me high, I wanna get me free”.
Kaikkien genrejen hyvät keskitason biisit saavat yleensä seitsemän pistettä. Niin tämäkin.
Kasmir & Anna Puu: Linnuton puu (julkaistu 3.7.)
8+
”Linnuton puu” on vuosituhannen suomalaisia rakkauslauluja. Sen ilmestymisestä on nyt kuusi vuotta. Sinä aikana on tapahtunut paljon. Tämän uuden version taustalla on Ylen SuomiLOVE -sarjan päätösjakso, jolloin Kasmir ja Anna Puu duetoivat kappaleen ensi kertaa.
Jos alkuperäinen on vielä herkkä ja riisuttu lauluntekijäpohjainen albumiraita, niin uusi versio on selkeästi keskitietä kohden kulkeva radiobiisi, isompi, tunteikkaampi, täyteläisempi. Annan ääni on kuudessa vuodessa hieman tummentunut, aikuistunut ja hänen rinnallaan, olemuksestaan huolimatta, Kasmir tuntuu vilpittömältä oppipojalta. Uusi duetto on kuin ”koko kansan” versio Knipin hienosta sävellyksestä ja Tuure Kilpeläisen sanoituksesta. Biisi pysyy hyvin kasassa laulun ja sovituksen osalta. Kyse on SuomiLOVE -formaattiin hyvin sopivasta arjen ja juhlan yhdistelmästä, ei kansainvälisten tähtikisojen showcase-illasta.
Version kaksi huippuhetkeä ovat lyhyitä, mutta tärkeitä. Ajassa 1.20 Kasmir nostaa äänensä popsoul-falsetiksi ja ”Sanojasi vailla olen vain suunnaton tie / ilman viittaa, suunnaton tie” -sanat lähtevät uuteen lentoon ja ajassa 2.30 alkuperäisen version kitarakuvio korvautuu muutaman harkitun äänen foni-soololla. Noissa pienissä väläyksissä ollaan keskitien sovinnaisuuksien tuolla puolen.
Täysin kunniakas duetto, joka ei herätä sitä versioinnin ikävää ydinkysymystä, että miksi tämäkin nyt piti mennä tekemään.
Florence & The Machine: Ship To Wreck (julkaistu 25.5.)
8 1/2
Florencen kohdalla on puhuttu taiderockista, barokkipopista, indiestä ja eteerisyydestä. ”Ship To Wreck” on aivan jotain muuta, keskitien radioystävällistä, innostavaa ja isosti tuotettua voimapoppia, osin synkästä tekstistään huolimatta. ”We are lost, into the breach we got tossed /…/To wreck, did I build this ship to wreck?” Jos Florence (Welch) olisi ääneltään hieman särmikkäämpi, vähän enemmän rock, ja hänen yhtyeensä kitaravetoisempi, niin tämähän voisi olla käydä hyvin Pretenders-yhtyeen uudesta singlestä. Pretendersien Chrisse Hynden ja Florencen laulutapa tällä biisillä ovat lähes yksi yhteen. Ei haittaa. Oiva koko kesän hittibiisi.
Iisa: Kukaan ei oo kenenkään (julkaistu 14.8.)
7 1/2
Iisa aloitti marginaalista (Regina-yhtye), mutta jos sitä keskitietä on olemassa, niin sinne suuntaan on menty. Tosin ”tyypillisestä” keskitien artistista mehän yleensä oletamme (väärin), että sinne kuuluvat vain ketään ärsyttämättömät artistit, mutta Iisa varmasti jakaa ihmisiä ja makuja. Tänään julkaistu Iisan uusi single ”Kukaan ei oo kenenkään” kuulostaa hyvältä, genrettömältä biisiltä. Tuntuu kuin aivan tällaista kiireettömästi etenevää musiikkia en olisi aiemmin kuullut samalla kun mieleen tulee Aikakoneen 90-luvun balladien keveys ja kertosäkeen kohdalla PMMP:n melodioiden ja laulukulkujen voima. Toisaalta biisi sovituksineen on tinkimätön, itseensä ja sanomaansa vahvasti uskova neliminuuttinen, toisaalta Iisan laulutyylistä johtuen tämä on kuin äänimaisemaansa häipyvä vieno, itseään anteeksipyytelevä toivelaulu.
Koska tänään on kesä, biisille on helppo löytää paikallismaisema. Tyyni järvi, elokuun ilta ja tämän kappaleen jälkeinen hiljaisuus.
