Vesala (feat. Mira Luoti): Ystävä (Vain elämää, kausi 10)
Jos Elastisen ensimmäisen soololevyn (2004) raita ”Ystävä” on alunperin vakavahko, hyvää tarkoittava käden ojennus omille juurilleen (”niit kasvun aikoja en tuu unohtamaan ikinä / ja kaikki vanhat frendit, en olis mitään ilman teitä / sori etten oo pitänyt paremmin yhteyttä”), niin Vesalan, kertosäettä lukuunottamatta, uusiksi kirjoittama versio on nostalgia-matka Paulan ja Miran yhteiseen menneisyyteen.
”Sitten sä soitit mulle Kuopioon / sen takia kai nyt tässä oon /…/ jos tuli riitaa hajotettiin bändi muusiks / seuraava päivä perustettiin se uudestaan / ollaan haudattu perheenjäsenii / tehty lapsii ja listaykkösii /…/ kun haihtuu, pois vuodet / ja soi jo laulut uudet / jää meistä vain tuhkaa / se taika vielä hohtaa”
”Ystävä” on nyt leikin ja vakavuuden toimiva yhdistelmä, joka muistuttaa kertosäkeessään PMMP:n lempeimpiä hetkiä ja sopisi saman tien bonusraidaksi yhtyeen taannoiselle lastenlevylle ”Puuhevonen” (2007).
”Hei ystävä sua tarvitaan / ei yksin pärjää kukaan kuitenkaan”
Katso video, niin ymmärrät viimeistään, mistä on kysymys.
Louie Blue: Blue Genes, Confused (biisejä)
Louie Blue on 17-vuotias suomalainen muusikko. Mikään ei tosin viittaa siihen, ei musiikki, ei nimi, ei ulkonäkö.
Pehmeä groove, siloitellut jazz- ja soul-vaikutteet, rentous ja fiilistely ovat Suomessa ovat aina olleet marginaalissa, lähinnä pienten pienten arvostamaa tyylitietoisuutta. Jotain sellaista, mitä on laitettu soimaan kun suomalainen melankolia ja/tai kulmikkuus ovat alkaneet tympiä ja on haluttu jotain ”kansainvälisempää”.
Louie Bluen biisien 1970-luvun ”pehmojazzin” kitara- ym. vaikutteet aiheuttaisivat (tuon kauden vierestä kokeneena) lähinnä hymyilyä, jolleivat biisit olisi niin taidokkaita ja ajan henkeen nähden yllättäviä. Ja kyllä: niin nuoren artistin tekemiä.
”Confused” ja ”Blue Genes” ovat molemmat tyylikkään urbaanin taustamusiikin ja ”oikeiden” biisien yhdistelmiä, jotka kuulostavat minun korviini ehkä liikaa vanhan kertaukselta, mutta monelle ne voivat olla aito tuulahdus jostain uudesta ja jännittävästä.
Ja näinä aikoina mikä tahansa marginaali voi yhtäkkiä olla isoa maailman mittakaavassa. Kerrankin voidaan vahvasti epäillä, jo näillä näytöillä, että kotimarkkinat ovat tälle artistille turhan pienet.
Tällaiselle musiikille oli sen kotimaassa aikoinaan oma radioformaattikin, ”Quiet Storm”. Ehkä tuo nimi kuvaa myös jollakin tavoin sekä Louie Bluen musiikkia että sen markkinapotentiaalia.
Related Posts
-
Vain elämää -konsertti ja historiallinen kitarasoolo
-
Country-katsaus, osa 1: Tenille Townes ja Ruston Kelly
-
Antti Tuiskun Suomi
