Tämä kirjoitus julkaistiin hieman eri muodossa Radio Suomen ”Parasta aikaa” -ohjelman radioblogina 11.7. Biisi-otsikot viittaavat ohjelmassa soitettuun musiikkin.

 Aerosmith: Dude (Looks Like a Lady)

Kun ravintolan tarjoilija kysyy ”mitä saisi olla”, niin aivan liian usein houkutukseni on vastata, että ”saisinko vaikka alkuun tuon taustamusiikin hiljempaa”.

Ravintolat kun eivät minusta vain soita aivan liian usein asiakaskunnan kannalta väärää musiikkia vaan myös aivan väärällä volyymilla.

Ravintoloiden kannalta on ikävää, että tämä ei ole vain oma mielipiteeni.

Siksi on syytä kysyä, olemmeko me asiakkaat ravintolassa aivan liian usein radiokanavien musiikkivalintojen ja -mainosten, ravintolan pitäjien välinpitämättömyyden tai sen henkilökunnan musiikkimieltymysten panttivankeina?

Viime kuun lopulla julkaistu Teoston ”Musiikinkäyttötutkimus 2016” ei nimittäin ole meidän asiakkaiden kannalta kovinkaan ylevää luettavaa. Sen mukaan ravintoloille ja myymälöille asetettuun kysymykseen ”Onko taustamusiikki valittu asiakaskohderyhmää ajatellen?” vastattiin näin:

Ravintoloista vajaat 20 prosenttia ja myymälöistä runsaat 10 prosenttia vastasi että kyllä, olemme ajatelleet asiakkaitamme ja ravintoloista lähes 80 prosenttia ja myymälöistä saman verran että ei, emme ole ajatelleet asiakkaitamme.

Siis noin neljä viidesosaa ravintoloista ja myymälöistä vastasi, että taustamusiikkia EI OLE valittu asiakaskohderyhmää ajatellen.

Minusta tuo asioiden tila on vähintäänkin noloa.

Varsinkin kun samassa tutkimuksessa kysymykseen ”taustamusiikin käytön merkityksestä liiketoiminnassa” ravintoloista noin 60 % prosenttia ja myymälöistäkin runsaat puolet piti taustamusiikin merkitystä ”erittäin tai melko merkittävänä liiketoiminnan kannalta”.

(Toki noihin prosenttilukuihin pitää suhtautua varauksin tutkimuksen mahdollisen vastausvinouman takia, mutta kun luvut perustuvat kuitenkin n. 500 ravintolan tai myymälän omiin vastauksiin, niin ne lienevät vähintäänkin suuntaa antavia.)

Eikä tämä seuraavakaan luku viittaa siihen, että musiikki olisi vähäpätöinen asia asiakkaiden kannalta: Ylen tekemän tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista vastasi olevansa täysin tai melko samaa mieltä väitteestä ”musiikki on minulle erittäin tärkeä asia”.

Musiikilla on merkitystä, soi se sitten taustalla tai kaiken keskiössä.

Totta sekin että musiikkitoimittajana kiinnitän taustamusiikkiin poikkeuksellisen paljon huomiota, mutta jotain varmaan tarttis ravintoloiden ja myymälöiden tehdä meidän asiakkaiden eteen. Sen edellä mainitut luvut ilkeästi todistavat. Ja nyt en tarkoita niinkään kulman kuppiloita vaan suurempien toimijoiden ja ketjujen taustamusiikkia.

 JVG: Tarkenee

Miltä tuntuu suomalaisen uuden pop-räpin soittaminen paikassa, jonka ylivoimainen asiakasenemmistö koostuu keski- tai seniori-ikäisistä? Mitä pitäisi ajatella kun suomalaiseksi perheravintolaksi itseään mainostava ketju soittaa musiikkia, joka tyyliltään ja volyymiltaan sopisi aivan mainiosti kansainvälisen Hard Rock Cafe-ketjun musiikiksi? Tai miltä kuulostaa Frederikin ”Tsingis Khan” lähes fine dining-paikaksi itseään mainostavan ravintolan alkupalana? Tai miltä kuulostaa kaupallisen radion tehomainos juuri samalla hetkellä kun tunnet sieraimissasi tilaamasi ruuan herkullisen tuoksun? Tai miltä tuntuu kun yrittää keskellä päivää tai alkuiltaa jutella ja seurustella ystävien kanssa ja joutuu samalla taistelemaan ravintolan äänitilasta taustaksi tarkoitetun musiikin kanssa?

Tai miltä tuntuu kuunnella ensimmäisen rentouttavan oluen äärellä Formula 1-kisojen aika-ajojen haastatteluja kuudesta eri kovaäänisestä kun et ole oikein ole noista kisoista kiinnostunut ja huomaat samalla, että ravintolan ehkä kolmestakymmenestä asiakkaasta kolme tuntuu päiden asennosta päätellen pitävän kisoja, no ainakin melko tärkeänä sen hetkisen asiakassuhteensa kannalta.

Viimeksi mainittu havainto oli tutusta ravintolasta viime viikolta. Ei näitä esimerkkejä tarvitse keksiä, jokainen jolle ravintoloiden musiikki tai äänet ovat edes jotenkin merkityksellisiä voi kertoa vastaavanlaisia esimerkkejä ravintoloiden äänimaailman oudoista ilmentymistä.

Jos Formulat tai hard rock ei kiinnosta, niin toisessa äärilaidassa ovat sitten  urbaanit trendipaikat, joiden taustamusiikki on varmaankin mietitty toiveissa olevan kohdeasiakkaan kannalta, mutta joiden musiikki on toisaalta usein niin pehmeätä, että sitä joutuu miettimän että onko se bossa nova sittenkään pitemmän päälle niin monipuolinen ja erilaistava musiikin laji?

Astrud Gilberto & Antonio Carlos Jobim: Agua De Beber

Musiikin lajit ja niiden volyymin tasot ovat toki ikäkysymys. Mitä vanhempi olet, sitä todennäköisemmin liian kovalle väännetty musiikki sinua häiritsee.

Tiedän tämän aivan omasta kokemuksesta.

Toisaalta minäkin ymmärrän, että bailupaikan ilta- ja yömusiikin kunnon volyymit tekevät siitä juuri bailupaikan, mutta toisaalta meistä jokainen ymmärtää, että ravintolan äänimaiseman pitäisi olla erilainen riippuen juuri siitä, mikä on esim. kellonaika ja ovatko siellä olevat asiakkaat mahdollisesti keskustelemassa vai bailaamassa.

Ravintoloiden ja myymälöiden selkeästi eniten käyttämä taustamusiikkilähde on em. Teoston tutkimuksen mukaan jokin kaupallinen radiokanava. Se voi olla helpoin ja mukavin vaihtoehto, olettaen että kuulut asiakkaana juuri sen radiokanavan kohderyhmään ja olettaen, että ravintolan tai myymälän omalla ääni-identiteetillä ei ole niin väliä.

Ravintolat ovat aivan liian hienoja ja tärkeitä paikkoja ihmisten välisen kommunikaation kannalta, että niitä kannattaisi pilata ajattelemattomilla musiikkivalinnoilla ja väärillä volyymeilla. Ja toisin päin: musiikki on aivan liian hieno ja tärkeä inhimillisen kulttuurin muoto, että siihen kannattaisi suhtautua välinpitämättömästi osana äänimaisemaa, ei silloinkaan kun se on ”vain” taustamusiikkia.

 

Musiikki on yhä keskeisempi osa julkisia tiloja. Samalla musiikin erilaiset taustamusiikkipalvelut ovat yhä tärkeämpi osa tulevaisuuden musiikkialaa.

Ajatellaanpa vaikka tulevaa suurta sote-uudistusta. Millaista on julkisten tai yksityisten terveyspalvelujen tarjoama mahdollinen taustamusiikki? Kuka päättää mitä radiokanavaa tai musiikkipalvelua käytetään ja millä perusteella?

Musiikilla ja terveydellä on aina ollut oma kiinteä yhteytensä, varmaan silloinkin kun musiikki soi vain taustalla.

 Badding: Paratiisi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Related Posts