MENU

• 9.12.2018 • Arvostelut, BlogiKommentoi

Albumiarviot Biisiarviot

Helmiä Pohjanmaalta: arvioissa Vasas flora och fauna ja Månskensbonden

Vasas flora och fauna: Strandgut (Startracks, albumi, julkaistu 23.11.)

Vasas flora och fauna: Rin Tin Tin (Startracks, biisi, julkaistu 8.11.)

Månskensbonden: Stormin (Månskensmusik, biisi, julkaistu 30.11.)

Luulenpa ruotsinkielisen Pohjanmaan olevan useimmille meille suomalaisille monta kertaa vieraampi kuin Ruotsi. Tai ainakin Tukholma.

Kuulun joukkoon. Olen toki kerran käynyt Vaasassa, 30 vuotta sitten. Ja vanhempani ovat kyllä asuneet Vaasassa, ennen syntymääni.

Tuntuu kuin tuo seutu olisi luonut musiikintekijöille turvallisen suojan, johon maailman musiikkitrendit eivät noin vain ulotu. Ainakin Vasas flora och fauna ja Månskenbonden käyvät tuosta esimerkkeinä.

Ruotsalaisartisti Jens Lekman käytti Vasas flora och faunan ensilevyn yhteydessä sanoja ”Vasas flora och fauna on kaunein kukka Pohjanmaan preerialla”.

Samaa voisi sanoa toisesta saman seudun artistista Månskenbonden.

 

Vasas flora och fauna-yhtyeen (kuvassa) musiikki kuulostaa ainutlaatuiselta. Niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Jollei sitten ota huomioon Gösta Sundqvistin musiikkia. Ja pakkohan se on ottaa, Vasas flora och faunan ensimmäinen single (2015) oli nimeltään ”Leevi & The Leavings”.

Se on myös yhtyeen kolmannen albumin avausraita. Ruotsi ja vaasalaismurre ovat nyt vain vaihtuneet saksan kieleksi. Albumi koostuu yhtyeen kahden aiemman levyn kappaleista, jotka ovat nyt siis saanet uuden kieliasun.

Miksi saksan kieli? Ei ainakaan siksi, että yhtyeen jäsenet uutta laulukieltä osaisivat. Käännöksiin tarvittiin heti alkajaisiksi kaveriapua.

Idea saksaksi laulamisesta voi kuulostaa joko hyvältä tai huonolta vitsiltä.

Kyse ei ole minusta kummastakaan. Eikä ironisesta lähestymistavasta musiikkiin.

Kokeilusta, luulisin. Tosin kokeiluksi albumi kuulostaa kovin luontevalta ja toimivalta. Jos uutta albumia kuuntelee vain taustalla, laulukielen muuttumista ei välttämättä edes heti huomaa. Ehkä syynä tuohon on yhtyeen aiemmin käyttämä Vaasan murre, koska jo se on kuulostanut ihan riittävän oudolta useimpiin korviin.

Tarkemmassa kuuntelussa uudet versiot soivat aiempia paremmin, myös laulun osalta. Tuntuu kuin saksan kieli olisi pakottanut keskittymään tarkemmin itse ilmaisuun kun kotikielen tuomaa etua ei voi enää ottaa annettuna.

Kappalevalikoimaltaan kokonaisuus on myös kahta aiempaa albumia tasalaatuisempi.

Kyllä tuosta sopisi jotakin viedä myös Saksan maalle. Ainakin yhtye poikkeaisi radikaalisti kaikista muista siellä kiertäneistä suomalaisyhtyeistä.

Ennen saksankielistä albumia yhtye julkaisi ruotsinkieliset versionsa kahdesta Leevi & The Leavings -klassikosta ”Rin tin tin” ja ”Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen”.

Muodollisesti uudet versiot eivät ratkaisevasti poikkea alkuperäisistä. Siksi on yllättävää kuinka biisit saavat uutta hehkua ja henkeä kielestä ja laulutavasta. Yhtyeen Mattias Björkas kuulostaa ”Rin Tin Tinillä” vähän kuin Göstan nuoremmalta ruotsinkieliseltä serkulta. (Göstan maailmahan on hengeltään lähempänä karjalaisen äitinsä sukujuuria kuin suomenruotsalaisen isänsä.)

Sundqvistin sanoituksia ei ole yritetty kääntää täysin yksi yhteen vaan vapauksiakin on otettu. Rin Tin Tin-biisin alkuperäinen ”Sun villakoirasi nimi oli Rin Tin Tin / typerä piski joka murisi mulle” on kääntynyt muotoon ”Men din hund var en pudel, den hette Rin Tin Tin / naturligtvis var det åt mig den morrade

Myös ”Laura…Jurvanen”-biisi saa uutta väriä yhtyeen toisen laulajan Tina Kärkisen kautta. Sen kohdalla Göstan kauniit sanat ”lienee useampi etunimi turva sen pienen ihmisen” kääntynyt kyllä epämääräisempään muotoon ”Då väl ett namn passade bra så passade alla sen / åt vår villa vän”. Sanat ”Hiukset kiharat ja simmutkin kun mamilla, ja alakerran Ramilla” ovat onneksi saaneet saman henkisen muodon ”Såna fina runda ögon just som mami har / just som grannen Rami har”.

Kokonaisuudessaan Vasas flora och Faunan soiton ja soinnin kohdalla liikutaan ammattimaisuuden ja ”kotona tehdyn” välimailla. Se ei ole poikkeuksellista, mutta Vasas flora och fauna eroaa kuitenkin lukuisista siinä, että yhtyeellä tuntuu olevan oma suuntansa ja tarkoituksensa. Sillä ei ehkä ole valtavia odotuksia tai tavoitteita rajoja ylittävästä suosiosta, mutta yhtyeen lokeroiminen vain osaksi paikallisuutta tai suomenruotsalaisuutta, ei tee sille missään nimessä oikeutta.

Vaikka yhtyeen sanoituksia ei ymmärtäisikään, ei ruotsiksi eikä saksaksi, soittamisen ja tulkinnan pohjavire on, väittäisin, humaania tavalla, joka tekee musiikista hyvinkin ymmärrettävää ja lähestyttävää.

Toivottavasti läheistäkin.

Olen jokseenkin varma, että Gösta Erik Sundqvist pitäisi tästä yhtyeestä.

 

Niin kuin jo todettu, jotain vastaavaa poikkeuksellisuutta ja lämpöä löytyy myös toisesta Pohjanmaan artistista Månskensbonden. Hänen kielestään ja maisemastaan ole kirjoittanut aiemmin hienon ”Nattfilen” -biisin yhteydessä.

Tuskin on sattumaa, että artistin uusi single ilmestyi juuri ennen itsenäisyyspäivää. ”Stormin”-kappaleen tarina liittyy sisällissotaan ja kahtia jaettuun kansaan. Myös maaseudun ja kaupungin, lapsuuden ja aikuisuuden eroihin sekä menneen ja nykyisyyden välille.

Toisena laulajana biisillä on Vasas flora och fauna-yhtyeen ensialbumilla laulanut Iiris Viljanen. Hänen ja Månskenbondenin (= Markus Bergforsin) äänet soivat upeasti yhteen. Lisäksi niitä kannattavat hämmentävän kauniit melodiakulut.

Jos paikallisella murteella laulaminen jättää osan tarinasta minulle arvoitukseksi, niin tulkitsen sitä kokonaisuuden kautta: musiikki kuulostaa niin lämpimältä, empaattiselta, kirkkaalta, kohottavalta ja harmoniselta, että sen on pakko kertoa viime kädessä tarinaa maamme yhtenäisyydestä ja toistemme ymmärtämisen välttämättömyydestä aikana, jolloin se on alkanut pelottavasti jakautua.

”Stormin” on hienosti tuotettu. Tosin kappaleen lopetus tuntuu jäävän vähän auki, ikään ei olisi osattu päättää mihin lopetetaan. Vai kuuluuko se tarinaan?

Jos antaisin biiseistä pisteitä, niin 9/10 olisi lähellä sydäntäni.

Månskensbondenin äidinkielellä: nära mitt hjärta.

Tuo paikka voittaa musiikissa aina.

 

 

 

 

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *