MENU

• 11.2.2019 • Arvostelut, BlogiKommentoi

Biisiarviot

Biisiarvioissa Maustetytöt ja J.S. Ondara

Maustetytöt: Tein kain lottorivini väärin (biisi, julkaistu 8.2.)

Musapiireissä Maustetytöistä kohistiin, no ainakin kirjoitettiin ja puhuttiin jo ennen kuin tämä ensi-single viime perjantaina ilmestyi.

Siksi minäkin tiedän jo nyt, että yhtyeen suurin innoituksen lähde on Leevi & The Leavings. Silloin kun Leavingsien ensi-single ”Mitä kuuluu Marja-Leena?” ilmestyi, me kaikki kuulimme sen ensi kertaa yhteisestä radiostamme.

Maustetyttöjen ensi-singlestä tuskin tulee suurta radiohittiä. Ajat ovat toiset.

Mutta yhteistä noille singleille on, että ne ovat hauskoja, teräviä, viattoman oloisia ja trendien tuolla puolen.

”Tein kain lottorivini väärin” tarkastelee kuitenkin myös nykymenoa.

Kun pallot pyörivät ränniin / mietin Sudanin pieniä poikia / jotka haluaisivat känniin / niillä on ongelma sentään oikea”/…/ Kun ei voi Saharan suihkulähteistä / niiden janoa saada sammumaan / eikä rikkaiden ruokatähteistä / saa niiden lehmiä lypsään tai ammumaan

Totta. Jos Leevi & The Leavings olisi ollut punk-bändi ja Göstan taustalaulajasiskokset olivat olleet pääsolisteja, niin jotenkin tällaiselta he olisivat voineet kuulostaa: punkilta ilman punkin uhoa tai saarnaa, tarjoten vain lyhyitä havaintoja ja piikkejä nykymenosta, jossa pienen ihmisen pienet teot saavat yllättäviä mittasuhteita.

HS:n haastattelussa Maustetytöt, Anna ja Kaisa Karjalainen kertovat elävänsä ilman internetiä ja että heitä vähän ahdistaa jos levy-yhtiöiden ”isot sedät kertoo, miten tää homma menee…Tai yrittää kertoa. Ei me niitä kuunnella”.

Tuo on asenne, josta eivät vain punk-sedät vaan kaikki punk-sukupolvet pitävät.

Onneksi Maustetyttöjen kohdalla ei ole kysymys vain oikeasta asenteesta tai uskottavuudesta, vaan ainakin tämän biisin perusteella riemukkaasta musiikista.

Katso biisin video täältä.

J.S.Ondara: Torch Song (biisi, julkaistu 11.1.)

Siihen meni noin puoli minuuttia kun J.S. Ondara sai minut hiljentymään musiikkinsa ääreen.

”Torch Song” ei ole hänen ensimmäinen levytetty kappaleensa, mutta kylläkin ensimmäisiä ja niistä ehkä vaikuttavin.

Ondaran tenoriääni on sekä lämmin että voimakas, yhtä aikaa sekä nuoren että aikuisen ääni ja hänen tulkintansa sekä varmaa että nyansoitua. Ehkä hänen afrikkalaistaustansa tuo ääneen lempeyttä ja lauluaksenttiin omaperäisyyttä.

Lisäksi biisin sovitusratkaisut ovat äärimmäisen oivaltavia ja tyylikkäitä. Niin kuin Ondaran pukeutuminen ja koko esille pano.

Ja hänellä on tarina kerrottavanaan. Kenian Nairobissa syntyneen Ondaran ensimmäisiä musiikillisia muistikuvia on kun hän yrittää keksiä Nirvanan ”Smells Like Teen Spirit” -biisiin uusia sanoja ”wiselatsa, isedenja,hiwiana, entatena”. Bob Dylanin musiikkiin hän tutustui sen jälkeen oli kuullut Guns ’N Roses-yhtyeen biisin ”Knockin’ On Heavens Door” ja kaverit olivat vihjanneet sen alkuperäisestä säveltäjästä. Sen jälkeen hän hankki kuultavakseen albumin ”Freewheelin’ Bon Dylan”.

Dylanin akustinen musiikki muutti kaiken. Ondara alkoi opetella kitaran soittoa ja kun hänen onnistui 20-vuotiaana muuttaa Yhdysvaltoihin, hän muutti saman tien Minnesotan Minneapolisiin, osin siksi koska Dylan oli tullut sieltä. (Ks. Minneapolis Institute of Artissa kuvattu ”Revolution Blues”-video ja kuuntele kuinka hän painottaa dylanmaisesti esim. sanat ”seven seas” ja ”blues”.)

My heart is never on time / always a little behind / oh, when it’s about to break / hey, I close my eyes and count to ten

Nuo säkeet kuvastavat hyvin koko musiikkia, se on tyyliltään sopivasti vanhahtavaa, kiireetöntä, hieman melankolista, mutta samalla tulevaisuuteen luottavaa.

Nyt 26-vuotiaan Ondaran ensi-albumi julkaistaan ensi perjantaina 15.2. Levymerkki on vanha legendaarinen jazz- ja rockmerkki Verve.

Jollakin yhtiön edustajalla on ollut hyvät korvat. Ondaran potentiaali on suuri.

 

 

 

Related Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *