Litku Klemetti & Tuntematon numero: Danny ja Kirka (levyltä ”Päivä päivältä vähemmän”, julkaistu suoratoistona 22.2.)
Litku Klemetti itse totesi tällä viikolla, että Kainuun juna ja nyt kyseessä olevan mini-albumin biisit ovat hänen kohdaltaan jo käsiteltyjä ja uutta materiaalia on kohta tulossa, ja paljon. (”Päivä päivältä vähemmän”-levyn kappaleet ovat jo pitkään kuuluneet Litkun keikkaohjelmistoon. Levy ilmestyi c-kasettina viime marraskuussa ja ”Danny ja Kirka” videona jo v. 2016.)
Me fanit tulemme perässä. Toisaalta artistimme voi olla oikeassa. Litkun viehätys, ja ehkä koko estetiikka, perustuu tuoreuteen, oivallukseen ja vauhdin hurmaan. Uusi materiaali ja uudet käänteet ovat artistin ydintä. Litku on tuossa suhteessa enemmän pop kuin rock.
”Dannyyn ja Kirkaan” on kuitenkin pakko ”palata”. Pelkästään jo siksi, että sen kertosäe on minulle hengeltään kuin suoraan Ultra Bran c-kasettiversiolta.
”Mitä nuoret naiset odottavat rakkaudelta / mikä voisi olla ihanampaa kuin Kirka?
Mitä jos Litku Klemetti onkin tässä puolihuolimattomasti kiteyttänyt nuorten naisten sinnikkään fanittamisen ja kiihkeiden musiikkikokemusten ytimen 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta?
”Kun nuori nainen tahtoo / kun minihameessa pakkasta halkoo / ja huomaa elävänsä / vielä eturivissä itkemässä /…/ kyseessä on toinen tapa rakastaa / voisimmeko siitä oppia ottaa?”
Varmasti. Voisimmeko vaikka aloittaa kysymällä itseltämme, koska viimeksi olin/olimme keikalla eturivissä?
Einari Stylman: Energialuuranko (julkaistu 16.2.)
Artistin ja biisin nimi viittaavat vahvasti johonkin marginaaliseen. Tai musiikilliseen vitsiin. Ehkä näin onkin, mutta pelkkänä vitsinä tätä isoa biisiä ei voi ohittaa. (Stylmanin aiempi projekti ”Lopun ajan mies” ei sekään kulkenut tavallisimpia polkuja.)
Jos ”Energialuuranko” nimistä kappaletta pitää myydä laajemmalle yleisölle, niin se ei ole vaikeata: Stylman laulaa ja sanoittaa biisinsä vahvasti Pave Maijasen soolohittien hengessä.
”On taas kiva nähdä sut /…/on ihana nähdä sut/…/ ammeeni virtaa täyteen / suukottaa hiljaa suu”
Stylman laulaa biisin alkuosan suurella lämmöllä ja loppuosan suurella kiihkeydellä. Biisin intensiteetti kasvaa ja kestää loppuun asti. Sen tauottua tulee levollinen olo, on kuin kaikki olisi sanottu ja kaikki soitot soitettu.
”Energialuuranko” on, niin kuin lienee ollut tarkoituskin, yllättävä ja hämmentävä yhdistelmä popin ja kasarihittien sujuvuutta, iskelmän ja progen pateettisuutta sekä jälkimmäisen rakenteellista suurieleisyyttä.
Einari Stylman on varmasti tehnyt erilaisen rakkauslaulun, jonka takaa löytyvä melodinen kiehtovuus nousee enemmän esiin jokaisella uudella kuuntelukerralla.
(kuva yllä: Einari Stylman keikalla 15.2.)
Cavallini & Shrty: Helly Hansen (julkaistu 16.2.)
Tekijöistä tai biisin nimestä ei voi vielä päätellä laulukieltä. Ensimmäiset sanat menevät kuitenkin tähän malliin:
”Mulla on pääl Helly Hansen / niin paljon jäät, et luulen et oon Patrik Laine”
Kuuluisa norjalainen brändi ja lähinnä omissa piireissään tunnettu rap-duo Cavallini & Shirty kohtaavat EP:llä ”Afro Finska”.
Jos v. 1877 perustettu Helly Hansen edustaa tuotemerkkinä ”turvallisuutta vaativissa olosuhteissa”, niin ei kyllä tämän kolmen minuutin aikana. (Helly Hansen on rap-artistien vaatemerkkinä tuttu jo 1990-luvulta lähtien. Suoratoistopalveluista löytyy tämän lisäksi neljä viime aikoina julkaistua samannimistä biisiä, kaikki rap-artisteilta.)
Biisin tunnelma on verkkainen. Sävy on toteava, jopa surullinen. Samalla biisi on myös hauska, yhdistelmä hokemaa, kuuluvia lauseita (”rahaa tulee niin ettei muista enää lukuu” /…/ ”oot sä ikinä ruokkinu koko huudii?”) ja ohi (minulta) meneviä sanoja ja heittoja.
En ehtinyt nähdä biisin videota, joka poistettiin Youtubesta parissa tunnissa.
Kyseessä lienee perinteinen ”brändi-case”.
Mutta kyllä tästä audionakin saisi vahvan osasen hyvään tuotekampanjaan. Biisin kuuluessa osana kauppakeskusten ääni- ja mainosmaailmaa, aika moni potentiaaliseen kohderyhmään kuuluva herkistelisi korviaan.
Mitä? Mikä tämä on? Kuulinko oikein?